Saavutettavuusdirektiivi – Mitä se tarkoittaa käytännössä
Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa julkisia toimijoita tekemään digipalveluista esteettömiä. Lue, ketä se koskee ja mitkä ovat vaatimukset.
Saavutettavuusdirektiivi – Tavoitteena esteetön digitaalinen Eurooppa
Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi on keskeinen askel kohti esteettömämpää ja yhdenvertaisempaa digitaalista maailmaa.
Direktiivi velvoittaa julkisen sektorin toimijat tekemään digitaalisista palveluistaan saavutettavia kaikille, myös henkilöille, joilla on erilaisia toimintarajoitteita.
Tämä kehitys edistää digitaalista yhdenvertaisuutta, sillä saavutettavuus ei ole vain tekninen vaatimus – se takaa sujuvan käytön ihmisen taustasta tai osaamisesta riippumatta.
Mikä on saavutettavuusdirektiivi?
Saavutettavuusdirektiivi EU-tasolla tunnetaan nimellä EU:n direktiivi 2016/2102.
Se astui voimaan vuonna 2016 ja sen tarkoituksena on varmistaa, että julkisen sektorin verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat saavutettavia kaikille käyttäjille, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet henkilöt.
Kaikki EU-maat ovat muuttaneet omia lakejaan niin, että diretiivin vaatimukset ovat nyt osa niiden lainsäädäntöä. Suomessa esimerkiksi digitaalisten palvelujen tarjoajia sitoo laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (2019).
Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee?
Direktiivi koskee lähtökohtaisesti kaikkia julkisen sektorin organisaatioita. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa:
- Valtion virastot ja laitokset
- Kunnat ja kaupungit
- Julkisesti rahoitetut koulutusorganisaatiot ja yliopistot
- Julkiset kirjastot, sairaalat ja museot
Lisäksi tietyt yksityiset toimijat, jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai saavat merkittävää julkista rahoitusta, voivat myös kuulua vaatimusten piiriin.
Esimerkiksi osa kolmannen sektorin toimijoista ja yksityisistä oppilaitoksista saattaa kuulua soveltamisalaan.
Vuonna 2025 voimaan tuleva EU:n esteettömyysasetus (European Accessibility Act) laajentaa saavutettavuusvaatimuksia myös yksityiselle sektorille.
Esteettömyysasetus laajenee koskemaan esimerkiksi:
- Verkkokauppoja
- Pankkipalveluja
- E-kirjoja ja lukulaitteita
- Lipunmyyntijärjestelmiä (esim. matkailu ja julkinen liikenne)
- Älypuhelimia, tietokoneita, automaatteja (esim. pankkiautomaatit)
Näiden toimijoiden on varmistettava, että verkkosivut, sovellukset, tuotteet ja palvelut ovat saavutettavia myös vammaisille ja muille erityisryhmille.
Asetus sisältää poikkeuksen pienyrityksille, jos nämä vaatimukset ovat kohtuuton taakka. Pienyritys tarkoittaa yritystä, jossa vuotuinen liikevaihto tai tase alle 2 miljoonaa euroa ja siinä on alle 10 työntekijää.
Hyvään saavutettavuuteen ja käytettävyyteen kannattaa kuitenkin panostaa, vaikka sitä ei lain edessä tarvitsisikaan tehdä. Se lisää käyttäjien luottamusta yritykseesi sekä varmistaa, että käyttäjät eivät poistu ongelmien takia sivustoltasi.
Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset
Direktiivin vaatimukset perustuvat kansainväliseen WCAG-standardiin (Web Content Accessibility Guidelines), tarkemmin sanottuna WCAG 2.1 -standardin AA-tasoon.
Näitä vaatimuksia ovat muun muassa:
- Verkkosisällön selkeys ja ymmärrettävyys (esim. selkokieli)
- Riittävä värikontrasti ja tekstin skaalautuvuus
- Näppäimistökäytön mahdollisuus (ilman hiirtä)
- Tekstivastineet video- ja äänisisällöille sekä kuvien alt-tekstit
- Rakenne, joka tukee ruudunlukijoiden käyttöä
Lisäksi jokaisella verkkopalvelulla tulee olla saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan palvelun saavutettavuuden tila ja mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuuteen liittyvistä ongelmista.
Saavutettavuusdirektiivi ja videot
Erityistä huomiota on viime vuosina kiinnitetty audiovisuaalisen sisällön saavutettavuuteen. Tästä syystä saavutettavuusdirektiivi videoiden kohdalla on tärkeä tarkastelukohta.
Direktiivin mukaan videoiden, jotka julkaistaan 23.9.2020 jälkeen julkisilla verkkosivustoilla, on oltava saavutettavia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että videot tulee varustaa:
- Tekstityksillä (kuulovammaisille)
- Kuvailutulkkausmahdollisuudella (näkövammaisille), jos kyse on esimerkiksi viranomaisviestinnästä
- Selkeällä ja saavutettavalla käyttöliittymällä (esim. toisto-, pysäytys- ja äänensäätöpainikkeet)
Vaikka kaikkia vanhoja videoita ei tarvitse muokata takautuvasti, uudet julkaisut tulee suunnitella alusta asti saavutettaviksi.
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Digitaalisten palveluiden käytöstä on tullut osa jokapäiväistä elämää: viranomaisasiointi, koulutus, pankkiasiat ja terveydenhuolto hoidetaan yhä useammin verkossa.
Ilman saavutettavuutta suuri joukko kansalaisia jää helposti tämän kehityksen ulkopuolelle.
Saavutettavuus ei palvele vain vammaisia henkilöitä, vaan siitä hyötyvät kaikki – myös ikääntyneet, maahanmuuttajat, tilapäisesti toimintarajoitteiset ja jopa kiireiset käyttäjät.
Esimerkiksi tekstityksistä hyötyy myös henkilö, joka katsoo videota ilman ääntä julkisessa tilassa.
Saavutettavuuteen kannattaa panostaa
Saavutettavuusdirektiivi EU-tasolla on vahva viesti siitä, että digitaalinen yhdenvertaisuus otetaan vakavasti.
Sen tavoitteena on taata, että kaikki kansalaiset voivat käyttää digitaalisia palveluja itsenäisesti ja sujuvasti.
Olipa kyse verkkosivusta, mobiilisovelluksesta tai videosta, saavutettavuus ei ole enää valinnainen lisä – se on pakollinen osa palvelumuotoilua.
Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset koskettavat laajaa joukkoa toimijoita, ja niiden täyttäminen vaatii sekä teknistä osaamista että asennemuutosta.
On tärkeää ymmärtää, että ketä saavutettavuusdirektiivi koskee ei ole vain juridinen kysymys – kyse on ennen kaikkea ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista käyttää digitaalisia palveluita.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:
Aloita tuloksellinen digimarkkinointi
Älä jää jumiin nykytilanteeseen, jos et ole tyytyväinen markkinointisi tuloksiin. Odottamalla menetät vain lisää rahaa. Ota yhteyttä niin kerromme, mistä homma kiikastaa.
Ota yhteyttä – joko aloitetaan?
"*" näyttää pakolliset kentät
Tätä sivustoa suojaa reCAPTCHA, ja Googlen Tietosuojakäytäntö ja Palveluehdot pätevät.