Tekoälyn kehitys historiasta nykypäivään maailmalla ja Suomessa
Tekoälyn kehitys etenee vauhdilla. Tutustu alan tärkeimpiin vaiheisiin, tunnetuimpiin kehittäjiin ja Suomen tekoälyhankkeisiin.
Tekoälyn kehitys – mistä kaikki alkoi?
Tekoälyn historia alkoi jo kauan ennen nykyisiä chatbotteja ja kielimalleja. Ensimmäiset ajatukset älykkäistä koneista nousivat esiin 1900-luvun puolivälissä, jolloin tutkijat alkoivat pohtia, voisiko tietokone oppia ajattelemaan ihmisen tavoin.
Yhtenä tekoälytutkimuksen tärkeimmistä pioneereista pidetään brittiläistä matemaatikkoa Alan Turingia. Hän esitteli vuonna 1950 kuuluisan Turingin testin, jonka tarkoituksena oli arvioida, pystyykö ihminen erottamaan koneen vastaukset ihmisen vastauksista.
Varsinainen tekoälytutkimus käynnistyi 1950-luvulla, kun tutkijat alkoivat kehittää ensimmäisiä koneita, jotka pystyivät ratkaisemaan ongelmia ja tekemään yksinkertaisia päätöksiä. Tuolloin tekoälyä pidettiin pitkälti tulevaisuuden teknologiana.
Vuosikymmenten aikana tekoäly on kehittynyt valtavasti. Nykyään sitä käytetään esimerkiksi hakukoneissa, puheentunnistuksessa, lääketieteessä, autoissa, asiakaspalvelussa ja sisällöntuotannossa.
Teknologian kehittyessä tekoälylle löytyy jatkuvasti uusia käyttökohteita älykodeista ja peleistä aina tieteelliseen tutkimukseen asti.
Tekoälyn kehitys historiasta nykypäivään
Alkuvaiheet 1940–1970-luvuilla
Moderni tekoälytutkimus alkoi 1940-luvulla, kun Walter Pitts ja Warren McCulloch kehittivät ensimmäiset keinotekoiset neuronit eli hermosoluja jäljittelevät laskentamallit. Tältä pohjalta rakennettiin SNARC, joka oli yksi ensimmäisistä neuroverkkoja simuloivista koneista. Siinä oli 40 synteettistä neuronia.
Vuonna 1956 järjestettiin Dartmouthin konferenssi, joka kokosi yhteen alan johtavia tutkijoita, kuten Marvin Minskyn, John McCarthyn, Allen Newellin ja Herbert Simonin. Konferenssia pidetään hetkenä, jolloin tekoäly vakiintui omaksi tieteenalakseen.
Alkuvaiheen optimismi törmäsi kuitenkin nopeasti todellisuuteen. Tietokoneiden laskentateho oli heikko, algoritmit hitaita ja odotukset liian korkeita. Tämän seurauksena 1970-luvun alussa alkoi ensimmäinen tekoälytalvi, jolloin rahoitus väheni ja kehitys hidastui merkittävästi.
Eksperttijärjestelmät ja toinen tekoälytalvi
1980-luvulla tekoäly koki uuden nousun eksperttijärjestelmien ansiosta. Tunnettu esimerkki oli XCON-järjestelmä, jota käytettiin yritysmaailmassa.
Eksperttijärjestelmät perustuivat suuriin sääntökokoelmiin ja pystyivät ratkaisemaan tarkasti rajattuja ongelmia erittäin tehokkaasti. Käytännössä niiden ylläpito osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä sääntöjä piti päivittää jatkuvasti käsin.
Kun yritysten odotukset eivät täyttyneet, alkoi vuosina 1987–1993 toinen tekoälytalvi.
Neuroverkot ja moderni tekoäly
Vaikka tekoälytalvet hidastivat kehitystä, niiden aikana luotiin pohja nykyiselle tekoälylle.
Neuroverkkojen oppimisen kannalta tärkeän oppimisalgoritmin taustalla vaikutti myös suomalainen matemaatikko Seppo Linnainmaa. Tästä muodostui myöhemmin tärkeä matemaattinen perusta modernille syväoppimiselle.
2000-luvulla tekoälyn kehityksessä nähtiin useita merkittäviä läpimurtoja:
- 1997: IBM:n Deep Blue shakkikone voitti maailmanmestari Garry Kasparovin.
- 2005: Stanfordin yliopiston kehittämä autonominen Stanley-auto läpäisi DARPAn järjestämän pitkän maastoajokilpailun.
- 2012: AlexNet-neuroverkko voitti kuvantunnistuskilpailun selvästi kilpailijoitaan paremmin. Tämä käynnisti syväoppimisen nopean kehityksen.
Tekoälyn kehittäjät ketkä muovasivat nykypäivää?
Tekoälyn historiaan liittyy monia tutkijoita ja kehittäjiä, joiden työ vaikutti ratkaisevasti alan kehitykseen.
- Alan Turing loi perustaa koneiden älykkyyden tutkimukselle.
- Marvin Minsky ja John McCarthy olivat keskeisiä tekoälytutkimuksen pioneereja.
- Geoffrey Hinton, Ilya Sutskever ja Alex Krizhevsky kehittivät AlexNet-neuroverkon, joka vauhditti syväoppimisen läpimurtoa.
- Seppo Linnainmaa teki tärkeää matemaattista työtä, joka vaikutti myöhemmin modernien neuroverkkojen kehitykseen.
Nykyisin tekoälyn kehitystä johtavat suuret teknologiayhtiöt, kuten Google, Microsoft, Meta ja OpenAI.
Vuonna 2022 julkaistu ChatGPT oli merkittävä käännekohta, sillä se toi generatiivisen tekoälyn nopeasti suuren yleisön ja yritysmaailman käyttöön.
Tekoälyn kehitys Suomessa: vahvuudet ja haasteet
Suomi on rakentanut vahvan aseman tekoälyn tutkimuksessa ja laskentainfrastruktuurissa.
Suomen vahvuuksia ovat:
- laadukas tutkimus,
- vahva digitaalinen infrastruktuuri,
- hyvä koulutustaso,
- sekä toimiva yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä.
Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone kuuluu maailman tehokkaimpien supertietokoneiden joukkoon ja toimii yhtenä Euroopan tärkeimmistä tekoäly ja tutkimusalustoista.
Suomalainen tekoälyyhtiö Silo AI kehitti LUMI-alustalla eurooppalaisia kielimalleja, kuten monikielisen kielimalli Poron.
Vuonna 2025 ilmoitettiin myös uudesta LUMI AI Factory hankkeesta. Sen tavoitteena on yhdistää laskentateho, data ja tekoälyosaaminen samaan ympäristöön tutkijoiden, startup-yritysten ja pk-yritysten käyttöön.
Suomeen on lisäksi perustettu ELLIS Institute Finland, joka vahvistaa kansainvälistä tekoälytutkimusta Suomessa. Hanketta tukevat sekä valtio että yksityiset lahjoittajat.
Vaikka Suomi tunnetaan korkeatasoisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta, kansainvälinen kilpailu tekoälyssä kovenee nopeasti.
Haasteita ovat erityisesti kasvurahoituksen vähyys ja se, että monet lupaavat teknologiayritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen kasvun aikana.
Suomalaiset tekoäly-yritykset
Suomeen on viime vuosina syntynyt useita kansainvälisesti kiinnostavia tekoäly-yrityksiä.
Yksi tunnetuimmista suomalaisista tekoäly-yrityksistä on Silo AI. Helsingissä perustettu yritys kasvoi nopeasti Euroopan suurimpien yksityisten tekoälylaboratorioiden joukkoon ennen kuin AMD osti sen vuonna 2024 noin 665 miljoonan dollarin kaupalla.
Yritys tunnetaan erityisesti suurista kielimalleista, tekoälytutkimuksesta ja yrityksille rakennetuista tekoälyratkaisuista.
Toinen nopeasti kasvava suomalainen teknologiayritys on Flow Computing, joka kehittää prosessoriteknologiaa, jonka tavoitteena on parantaa laskentatehoa erityisesti tekoäly- ja suurteholaskentasovelluksissa.
Yrityksen tavoitteena on nopeuttaa tietokoneiden toimintaa erityisesti tekoälylaskennassa.
Suomessa kehitetään myös tekoälyn ja kvanttilaskennan yhdistämiseen liittyviä järjestelmiä. Vuonna 2026 perustettu QuTwo rakentaa ohjelmistoa, joka ohjaa laskentaa klassisten ja tulevaisuuden kvanttijärjestelmien välillä. Yrityksen perustajiin kuuluu Silo AI:n entinen toimitusjohtaja Peter Sarlin.
Tekoälyn eettiset haasteet ja tulevaisuus
Tekoälyn kehitys herättää myös paljon eettisiä kysymyksiä.
Keskeisiä huolenaiheita ovat esimerkiksi:
- kuka vastaa tekoälyn tekemistä virheistä,
- miten ihmisten yksityisyys turvataan,
- sekä miten estetään väärän tiedon ja huijausten leviäminen.
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2024 AI Act tekoälysäädöksen, joka asettaa sääntöjä tekoälyjärjestelmien kehittämiselle ja käytölle. Tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyä käytetään turvallisesti ja ihmisten oikeuksia kunnioittaen.
Generatiivinen tekoäly on myös helpottanut kyberrikollisuutta. Huijausviestejä, valeprofiileja ja haitallista sisältöä voidaan tuottaa aiempaa nopeammin ja uskottavammin.
Energiankulutus kasvaa
Tekoälyn käyttö lisää myös energiankulutusta. Datakeskusten sähkönkulutuksen arvioidaan kasvaneen voimakkaasti tekoälyn ja pilvipalveluiden yleistymisen myötä.
Suomessa tämä on herättänyt keskustelua siitä, riittääkö sähkökapasiteetti tulevaisuuden datakeskuksille ja tekoälyhankkeille.
Lue lisää tekoälyn ympäristövaikutuksista
Mitä seuraavaksi?
Tutkijat ovat eri mieltä siitä, kuinka nopeasti tekoäly voi kehittyä kohti ihmistasoista yleistekoälyä eli tekoälyä, joka pystyisi suoriutumaan lähes kaikista tehtävistä ihmisen tavoin.
Kehitystä voivat vauhdittaa esimerkiksi:
- tehokkaammat kielimallit,
- kvanttitietokoneet,
- sekä tekoälyjärjestelmät, jotka osaavat parantaa omaa toimintaansa.
Varmaa kuitenkin on, että tekoälyn merkitys yhteiskunnassa kasvaa edelleen nopeasti.
Yhteenveto: tekoälyn kehitys
Tekoälyn kehitys on kulkenut pitkän matkan Alan Turingin teoreettisista ajatuksista nykyisiin kielimalleihin ja tekoälypalveluihin. Matkan varrella ala on kokenut sekä suuria pettymyksiä että merkittäviä läpimurtoja.
Suomi on onnistunut rakentamaan vahvan aseman tekoälytutkimuksessa erityisesti LUMI-supertietokoneen, tutkimusyhteistyön ja korkean osaamisen ansiosta.
Samalla kansainvälinen kilpailu kiristyy nopeasti, ja Suomi tarvitsee lisää investointeja, osaajia ja kasvuyrityksiä pysyäkseen kehityksen kärjessä.
Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden ilmiö, vaan jatkuvasti kasvava osa nykyistä markkinointia ja yritystoimintaa. Keskeinen kysymys onkin, miten teknologiaa käytetään vastuullisesti ja niin, että siitä syntyy hyötyä mahdollisimman monille ihmisille.
Varaa lyhyt tapaaminen kanssani – lupaan, että saat keskustelusta konkreettisia oivalluksia ja ymmärrät paremmin, miten sinäkin voit hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassasi:
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:
Aloita tuloksellinen digimarkkinointi
Älä jää jumiin nykytilanteeseen, jos et ole tyytyväinen markkinointisi tuloksiin. Odottamalla menetät vain lisää rahaa. Ota yhteyttä niin kerromme, mistä homma kiikastaa.
Ota yhteyttä – joko aloitetaan?
"*" näyttää pakolliset kentät
Tätä sivustoa suojaa reCAPTCHA, ja Googlen Tietosuojakäytäntö ja Palveluehdot pätevät.