Videoiden saavutettavuus: mitä laki vaatii ja miten se toteutetaan?

Mitä videoiden saavutettavuus tarkoittaa?

Videoiden saavutettavuus tarkoittaa sitä, että videosisällön olennainen tieto on mahdollisimman monen käyttäjän saatavilla riippumatta esimerkiksi aisteista, toimintakyvystä tai tilanteesta, jossa videota katsotaan.

Saavutettavuudessa pitää huomioida sekä videon sisältö että videosoitin.

Videot voivat myös parantaa muun viestinnän saavutettavuutta. Visuaalisesti esitetty tieto voi helpottaa sisällön ymmärtämistä esimerkiksi henkilöillä, joilla on luki- tai oppimisvaikeuksia tai joiden suomen kielen taito on heikko.

Samalla videon sisältämä tieto pitää kuitenkin tarjota myös muulla tavalla, sillä kaikki käyttäjät eivät näe tai kuule videota.

Tutustu täältä saavutettavuusoppaaseen

Miksi videoiden saavutettavuus on tärkeää?

Video yhdistää kuvan, äänen ja tekstin, joten se on tehokas tapa välittää tietoa.

Tekstityksistä hyötyvät esimerkiksi kuulovammaiset, kieltä opettelevat sekä ihmiset, jotka katsovat videoita ympäristössä, jossa ääntä ei voi kuunnella.

Saavutettavuus ei kuitenkaan ole hyödyllistä vain vammaisille käyttäjille. Videoita katsotaan paljon esimerkiksi puhelimella ja tilanteissa, joissa ääntä ei voi käyttää. Hyvin toteutettu tekstitys ja selkeä visuaalinen esitystapa parantavat käyttökokemusta roimasti.

Lue lisää digitaalisesta saavutettavuudesta

Keitä laki koskee?

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta koskee saavutettavuuden osalta pääasiassa:

• viranomaisia ja julkishallintoa
• julkisoikeudellisia laitoksia
• julkisia tehtäviä hoitavia toimijoita
• tiettyjä yrityksiä ja yhteisöjä, joiden digipalveluja julkinen sektori rahoittaa merkittävästi
• 28.6.2025 alkaen myös tiettyjä kuluttajapalvelujen tarjoajia, kuten verkkokauppoja, pankki- ja maksupalveluja sekä henkilöliikenteen palveluja

Mitä laki vaatii videoilta?

Suomessa digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset koskevat niitä organisaatioita ja digitaalisia palveluja, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan. Vaatimukset perustuvat WCAG 2.1 -ohjeistukseen.

Mikä ihmeen WCAG? Lue täältä

Videoista ja äänisisällöistä käytetään saavutettavuusvaatimuksissa termiä aikasidonnainen media. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi pelkkää ääntä, pelkkää videokuvaa sekä äänen ja videon yhdistelmää.

Verkkosivuilla julkaistujen videoiden ja äänisisältöjen saavutettavuusvaatimukset ovat olleet voimassa 23.9.2020 lähtien. Mobiilisovelluksissa julkaistujen vastaavat vaatimukset tulivat voimaan 23.6.2021.

Lain piiriin kuuluvien organisaatioiden verkkosivuille julkaistut tallennetut videot pitää lähtökohtaisesti tehdä saavutettaviksi. Tämä koskee myös pitkiä videoita, kuten luento- ja kokoustallenteita.

Entä suorat lähetykset?

Suorat videolähetykset ovat poikkeus. Niitä ei tarvitse lain perusteella tekstittää tai kuvailutulkata. Saavutettavuuden kannalta tekstitys on kuitenkin suositeltavaa.

Jos suorasta lähetyksestä tehdään tallenne ja se jää verkkosivustolle, tallenne pitää tehdä saavutettavaksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta.

Ennen 23.9.2020 julkaistuja videoita ei tarvitse tehdä takautuvasti saavutettaviksi digipalvelulain perusteella. Niitä ei myöskään tarvitse poistaa verkkosivustolta saavutettavuuspuutteiden vuoksi.

Videoiden saavutettavuuden tärkeimmät elementit

Tekstitys

Videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys. Sen tulee välittää puheen lisäksi myös olennaiset äänet, joita katsoja ei voi päätellä videokuvasta.

Jos videolla kuuluu esimerkiksi oven koputus, sireeni tai muu merkityksellinen ääni, se voidaan kuvata tekstityksessä. Jos videolla esiintyy useita puhujia eikä kuvasta käy ilmi, kuka puhuu, myös puhujat pitää erotella.

Tekstityksen ei tarvitse olla sanatarkka litterointi. Sitä voidaan tiivistää ja selkeyttää, jotta katsoja ehtii lukea tekstin.

Tekstitys voi olla kiinteästi videokuvaan lisättyä open captions -tekstitystä tai käyttäjän päälle ja pois kytkettävää closed captions -tekstitystä. Jälkimmäinen antaa käyttäjälle enemmän valinnanvaraa.

Tekstitys tehdään lähtökohtaisesti videon omalla kielellä. Esimerkiksi suomenkielinen video tekstitetään suomeksi. Käännöstekstityksiä muille kielille ei saavutettavuusvaatimuksissa lähtökohtaisesti edellytetä.

Kuvailutulkkaus eli ääniselite

Tekstitys ei yksin riitä, jos videon olennainen tieto välitetään vain kuvassa. Tällöin tarvitaan kuvailutulkkaus eli kuvaileva äänivastine, jossa kerrotaan olennaiset visuaaliset asiat myös ääneen.

Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi ohjevideoissa. Jos videolla näytetään jokin toiminto, jota ei selitetä puheessa, pelkkä tekstitys ei auta henkilöä, joka ei näe kuvaa.

Kuvailutulkkausta kannattaa miettiä jo käsikirjoitusvaiheessa. Kun olennainen visuaalinen tieto kerrotaan puheessa, erillisen kuvailutulkkauksen tarve voi vähentyä.

Pelkkää ääntä sisältävän sisällön tekstivastine

Myös podcastien ja muiden pelkkää ääntä sisältävien tallenteiden sisältö pitää tarjota tekstimuodossa, kun palvelu kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin.

Tekstivastineen pitää välittää olennaisesti koko äänisisällön sisältö. Siitä tulisi selvitä esimerkiksi puhujan vaihtuminen ja muut merkitykselliset äänet.

Myös videosoittimen pitää olla saavutettava

Saavutettavuus ei koske vain videon sisältöä. Myös videosoittimen pitää olla saavutettava.

Soittimen keskeisten toimintojen pitää olla käytettävissä esimerkiksi näppäimistöllä ja ruudunlukijalla. Myös käyttöliittymän kontrastien pitää olla riittävät.

Videoalustan valinta vaikuttaa siis saavutettavuuteen. Valmista videosoitinta käytettäessä kannattaa tarkistaa, että sen saavutettavuus on asianmukaisesti toteutettu.

Videot sosiaalisessa mediassa

Saavutettavuutta ei voi kiertää sillä perusteella, että video julkaistaan esimerkiksi YouTubessa tai sosiaalisen median palvelussa.

Jos lain piiriin kuuluva organisaatio julkaisee videoita sosiaalisen median kanavissa, niiden saavutettavuuteen pitää kiinnittää huomiota. Jos videossa on asiakkaille olennaista tietoa, tieto kannattaa tarjota saavutettavassa muodossa myös organisaation omilla verkkosivuilla.

Automaattiset tekstitystyökalut ja tekoäly voivat nopeuttaa tekstityksen tekemistä, mutta automaattinen tekstitys pitää aina tarkistaa. Virheet voivat muuttaa videon sisältöä tai tehdä siitä vaikeasti ymmärrettävän.

Näin tuotat saavutettavan videon

Saavutettavuus kannattaa ottaa mukaan jo videotuotannon suunnitteluvaiheessa:

• Suunnittele saavutettavuus käsikirjoituksessa. Kerro puheessa myös olennainen visuaalinen tieto.
• Tekstitä puhe ja tärkeät äänet. Pelkkä puheen litterointi ei aina riitä.
• Testaa video ilman ääntä. Saatko kaiken olennaisen tiedon tekstityksen ja kuvan avulla?
• Testaa video ilman kuvaa. Kuuluuko ääniraidasta kaikki tärkeä tieto?
• Huolehdi tekstityksen kontrastista ja luettavuudesta.
• Vältä häiritsevää vilkkumista, joka voi aiheuttaa terveysriskin joillekin käyttäjille.
• Tarkista videosoitin. Sen pitää toimia myös näppäimistöllä ja ruudunlukijalla.
• Sovi saavutettavuudesta tuotantokumppanin kanssa. Tekstitys ja mahdollinen kuvailutulkkaus kannattaa huomioida jo tarjousta ja tuotantoa tehtäessä.

Entä jos saavutettavuus aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen?

Joissakin tilanteissa organisaatio voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen, jos saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen olisi organisaation kokoon ja tilanteeseen nähden kohtuutonta.

Kyse ei ole yleisestä vapautuksesta saavutettavuusvaatimuksista. Perusteen käytöstä pitää ilmoittaa saavutettavuusselosteessa, ja sen käyttöä tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Yhteenveto: Videoiden saavutettavuus

Videoiden saavutettavuus tarkoittaa, että videon olennainen tieto on mahdollisimman monen käyttäjän saatavilla.

Tekstitys on tärkeä osa saavutettavuutta, mutta tarvittaessa mukaan tarvitaan myös kuvailutulkkaus, tekstivastine ja saavutettava videosoitin.

Lain piiriin kuuluvien organisaatioiden kannattaa huomioida saavutettavuus jo videon suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa.

Kun tekstitys, visuaalisen tiedon sanallistaminen ja videosoittimen saavutettavuus suunnitellaan osaksi tuotantoa, lopputuloksesta tulee helpommin käytettävä ja ymmärrettävä mahdollisimman monelle katsojalle.

Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

• Parempi saavutettavuus kontrastilla ja väreillä – 5 vinkkiä
• Digitaalinen saavutettavuus kuntoon – 5 askelta
• Saavutettavuus ja fontti: Miksi typografialla on merkitystä kaikille
• WCAG – Mikä se on ja miksi se on tärkeää?
• Hyvä saavutettavuus on digitaalisen tasa-arvon kulmakivi