Brändimielikuva – mikä se on ja miten sitä rakennetaan?
Vahva brändimielikuva syntyy johdonmukaisista teoista, ei sattumalta. Lue, miten rakennat yrityksellesi uskottavan mielikuvan, joka tukee myyntiä ja kasvua.
Mikä on brändimielikuva ja miksi se on tärkeä?
Brändimielikuva tai toisin sanoen brändi-imago, on käsitys, joka asiakkaalle muodostuu yrityksestä erilaisten kokemusten, havaintojen ja kohtaamisten perusteella.
Siihen vaikuttavat esimerkiksi yrityksen viestintä, verkkosivut, asiakaspalvelu, asiantuntijasisällöt sekä muiden asiakkaiden kokemukset.
Yksinkertaistettuna, mielikuva brändistä joko vetää asiakkaita puoleensa tai karkottaa ne pois. Jokainen brändi synnyttää mielikuvia, rakensivatpa ne niitä tietoisesti tai eivät.
Toisin kuin yrityksen oma näkemys itsestään, mielikuva syntyy asiakkaan mielessä, eikä sitä voida määritellä yksipuolisesti.
Yritys voi kuitenkin vaikuttaa siihen pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella toiminnalla. Digitaalisessa toimintaympäristössä mielikuvat muodostuvat usein jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa.
Potentiaalinen asiakas etsii tietoa verkosta, vertailee vaihtoehtoja ja arvioi yrityksen uskottavuutta itsenäisesti. Siksi mielikuvan kehittäminen ei ole vain markkinoinnin tehtävä, vaan olennainen osa yrityksen kilpailukykyä ja asiakaskokemusta.
Miksi brändimielikuva vaikuttaa ostopäätöksiin?
Asiakkaat eivät tee päätöksiä pelkästään hinnan tai ominaisuuksien perusteella. Luottamus, uskottavuus ja yrityksen herättämät mielikuvat vaikuttavat merkittävästi siihen, kenen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.
Vahva brändimielikuva vähentää asiakkaan kokemaa riskiä ja helpottaa päätöksentekoa erityisesti silloin, kun tarjolla on useita samankaltaisia vaihtoehtoja.
B2B-liiketoiminnassa tämä korostuu entisestään. Ostoprosessi alkaa usein verkosta, jossa päätöksentekijät perehtyvät yrityksiin jo hyvissä ajoin ennen yhteydenottoa myyntiin.
Jos yrityksen asiantuntemus, arvot ja toimintatavat välittyvät johdonmukaisesti eri kanavissa, luottamus alkaa rakentua jo ennen ensimmäistä keskustelua. Vastaavasti epäselvä tai ristiriitainen viestintä voi heikentää kiinnostusta jo varhaisessa vaiheessa.
Vahva mielikuva ei synny yksittäisestä kampanjasta, vaan useiden onnistuneiden kohtaamisten kokonaisuudesta. Jokainen positiivinen kokemus vahvistaa mielikuvaa, kun taas epäjohdonmukaisuus voi heikentää sitä nopeasti.
Suomalainen Fazer on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka brändi on rakentunut pitkän ajan kuluessa laadun, vastuullisuuden ja tunnistettavan viestinnän ympärille.
Vaikka yrityksen liiketoiminta on laajentunut ja tuotteet ovat muuttuneet vuosien varrella, sen brändimielikuva on säilynyt johdonmukaisena.
Brändi-identiteetti ja brändimielikuva eivät ole sama asia
Brändityössä erotetaan usein toisistaan brändi-identiteetti ja brändi-imago.
Brändi-identiteetti kuvaa sitä, millaisena yritys haluaa tulla nähdyksi. Se rakentuu esimerkiksi arvoista, tavoitteista, visuaalisesta ilmeestä ja viestinnän linjauksista.
Brändi-imago puolestaan kertoo, millaisen käsityksen asiakkaat todellisuudessa muodostavat yrityksestä. Nämä eivät aina vastaa toisiaan täydellisesti.
Yritys voi esimerkiksi tavoitella asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää mielikuvaa, mutta asiakkaat saattavat kokea viestinnän etäiseksi tai vaikeasti ymmärrettäväksi.
Siksi imagoa kannattaa seurata säännöllisesti esimerkiksi asiakaspalautteen, kyselyiden, haastattelujen ja verkkosivujen analytiikan avulla.
Mitä paremmin yritys ymmärtää asiakkaidensa kokemuksia, sitä helpompi sen on kehittää toimintaansa ja vahvistaa haluttua mielikuvaa.
Asiantuntijaorganisaation brändimielikuva rakentuu osaamisesta
Asiantuntijaorganisaation brändimielikuva perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja luottamukseen.
Kun yrityksen tärkein kilpailuetu on henkilöstön asiantuntemus, asiakkaat arvioivat yritystä pitkälti sen perusteella, miten hyvin osaaminen näkyy käytännössä.
Asiantuntija-artikkelit, webinaarit, oppaat, tutkimukset ja aktiivinen osallistuminen alan keskusteluihin vahvistavat yrityksen uskottavuutta. Samalla ne auttavat potentiaalisia asiakkaita arvioimaan, millaista lisäarvoa yritys pystyy tarjoamaan.
Myös työntekijöillä on merkittävä rooli. Kun asiantuntijat jakavat osaamistaan esimerkiksi LinkedInissä, blogeissa tai tapahtumissa, yrityksen osaaminen muuttuu näkyväksi ja helposti lähestyttäväksi.
Näin asiantuntijaorganisaation brändimielikuva rakentuu vähitellen useiden kohtaamisten kautta eikä pelkästään yrityksen oman markkinoinnin varassa.
Sisältömarkkinointi vahvistaa brändimielikuvaa
Laadukas sisältömarkkinointi on yksi tehokkaimmista tavoista kehittää brändi-imagoa pitkäjänteisesti.
Sen tavoitteena ei ole ainoastaan myydä tuotteita tai palveluita, vaan auttaa kohderyhmää ratkaisemaan ongelmia ja tarjota hyödyllistä tietoa.
Kun yritys julkaisee säännöllisesti asiantuntevaa ja kohderyhmälle relevanttia sisältöä, se kasvattaa näkyvyyttään ja vahvistaa asemaansa luotettavana toimijana. Samalla asiakkaat oppivat tunnistamaan yrityksen osaamisen jo ennen varsinaista ostopäätöstä.
Sisältömarkkinoinnin vaikutus näkyy erityisesti pitkällä aikavälillä. Yksittäinen artikkeli ei välttämättä johda välittömään yhteydenottoon, mutta jatkuva ja asiakaslähtöinen sisällöntuotanto vahvistaa mielikuvaa yrityksestä ja lisää sen tunnettuutta vähitellen.
Esimerkiksi OP Ryhmä hyödyntää sisältömarkkinointia brändi-imagon rakentamisessa. Pankki julkaisee säännöllisesti artikkeleita, oppaita ja asiantuntijasisältöjä esimerkiksi talouden hallinnasta, asumisesta ja yrittäjyydestä.
Hyödyllinen sisältö lisää asiakkaiden luottamusta ja vahvistaa mielikuvaa asiantuntevasta sekä helposti lähestyttävästä toimijasta jo ennen varsinaista asiakkuutta.
Näin rakennat vahvan brändi-imagon
Imagon kehittäminen alkaa yrityksen perustehtävän, arvojen ja kohderyhmän ymmärtämisestä.
Kun yritys tietää, kenelle se haluaa viestiä ja millaista arvoa se tuottaa, myös viestinnästä tulee johdonmukaisempaa.
Seuraava askel on varmistaa, että sama viesti näkyy kaikissa asiakaskohtaamisissa. Verkkosivujen, sosiaalisen median, asiakaspalvelun ja muun viestinnän tulisi tukea toisiaan.
Johdonmukaisuus lisää tunnistettavuutta ja vahvistaa luottamusta.
Mielikuvaa brändistä kannattaa myös mitata säännöllisesti. Asiakaskyselyt, bränditutkimukset, verkkosivujen analytiikka ja sosiaalisen median seuranta auttavat arvioimaan, vastaavatko asiakkaiden kokemukset yrityksen tavoitteita.
Saatujen tulosten perusteella viestintää ja toimintaa voidaan kehittää jatkuvasti.
Lue lisää brändin kehittämisestä
Brändimielikuva koostuu useista kokemuksista
Mielikuvat muodostuvat kaikista niistä kokemuksista, joita asiakkailla ja muilla sidosryhmillä on yrityksestä. Siksi sitä ei rakenneta yksittäisillä kampanjoilla, vaan johdonmukaisella toiminnalla, laadukkaalla sisällöllä ja onnistuneilla asiakaskohtaamisilla.
Erityisesti asiantuntijaorganisaation brändi-imago perustuu näkyvään osaamiseen, luottamukseen ja henkilöstön asiantuntemukseen.
Kun yritys tuottaa kohderyhmälle hyödyllistä sisältöä, seuraa asiakkaiden kokemuksia ja kehittää toimintaansa niiden pohjalta, imago vahvistuu vähitellen.
Pitkällä aikavälillä vahva brändi-imago tukee myyntiä, helpottaa uusien asiakkaiden hankintaa ja luo yritykselle aitoa sekä kestävää kilpailuetua.
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä artikkeleista:
Aloita tuloksellinen digimarkkinointi
Älä jää jumiin nykytilanteeseen, jos et ole tyytyväinen markkinointisi tuloksiin. Odottamalla menetät vain lisää rahaa. Ota yhteyttä niin kerromme, mistä homma kiikastaa.
Ota yhteyttä – joko aloitetaan?
"*" näyttää pakolliset kentät
Tätä sivustoa suojaa reCAPTCHA, ja Googlen Tietosuojakäytäntö ja Palveluehdot pätevät.