Mistä verkkosivujen kävijämäärä oikeasti kertoo?

Verkkosivujen kävijämäärä ei kerro koko totuutta

Jos verkkosivujen kävijämäärä on kääntynyt laskuun, syy ei välttämättä ole rikkinäinen sivusto tai heikentynyt hakukonenäkyvyys.

Yksi merkittävä selitys on muuttunut tiedonhaku. Google tarjoaa vastauksia yhä useammin suoraan hakutulossivulla, ja tietoa etsitään myös ChatGPT:n, Geminin, TikTokin, YouTuben ja muiden palveluiden kautta.

Käyttäjän ei siis aina tarvitse enää siirtyä yrityksen verkkosivulle. Samalla sivustolle päätyvät kävijät voivat olla aiempaa valmiimpia perehtymään, asioimaan tai ostamaan.

Miksi verkkosivun kävijämäärä laskee?

Ihmisten tapa etsiä tietoa verkosta on muuttunut. Google ei enää tarjoa vain listaa verkkosivuista, vaan vastaa yhä useammin kysymykseen suoraan hakutulossivulla.

Tekoälypalvelut puolestaan kokoavat vastauksia useista lähteistä, jolloin käyttäjä voi saada tarvitsemansa tiedon ilman verkkosivukäyntiä.

Myös sosiaalisen median rooli tiedonhaussa kasvaa. Käyttäjä voi etsiä tuotetta, palvelua tai suosituksia suoraan TikTokista, YouTubesta tai Instagramista sen sijaan, että aloittaisi haun Googlesta.

Tämän seurauksena verkkosivulle johtavien klikkausten määrä voi pienentyä, vaikka yrityksen näkyvyys ei olisi vastaavasti heikentynyt. Lue lisää zero-click ilmiöstä

Käyttäjä on saattanut nähdä yrityksen tai sen sisällön muualla ja muodostaa käsityksensä brändistä ennen mahdollista verkkosivukäyntiä.

Tekoälyhaun vaikutuksesta esitetään erilaisia arvioita, ja luvut vaihtelevat aineiston ja tutkimustavan mukaan. Siksi yksittäisiä prosenttilukuja tärkeämpää on huomioida laajempi muutos: kaikki tiedonhaku ei enää johda verkkosivulle.

Onko kävijämäärän lasku aina huono asia?

Ei välttämättä.

Jos käyttäjä saa yksinkertaisen vastauksen suoraan Googlesta tai tekoälypalvelusta, hänen ei tarvitse klikata verkkosivulle.

Sivustolle päätyvä kävijä voi puolestaan olla sellainen, joka haluaa vertailla vaihtoehtoja, tutustua palveluun tarkemmin tai ottaa yhteyttä yritykseen.

Tämä voi näkyä niin, että kävijämäärä pienenee mutta liikenteen laatu paranee. Esimerkiksi 300 kävijää ja 12 yhteydenottoa voi olla liiketoiminnalle arvokkaampaa kuin 1 000 kävijää ja neljä yhteydenottoa.

Siksi verkkosivujen kävijämäärää ei kannata tarkastella yksin. Olennaista on selvittää, mitä kävijät tekevät sivustolla ja syntyykö liikenteestä liiketoiminnallista arvoa.

WordPress-kävijäseuranta: näin aloitat

Mittaamatta et tiedä, onko kävijämäärän lasku todellinen, mistä se johtuu tai vaikuttaako se liiketoimintaan.

WordPressissä kävijäseurannan voi toteuttaa usealla tavalla. Käytössä voi olla analytiikkalisäosa, joka tuo tilastot suoraan WordPressin hallintapaneeliin, tai seurantatunniste voidaan asentaa erillisen lisäosan tai teeman asetusten kautta.

Seurantakoodin voi myös lisätä suoraan verkkosivuston koodiin. Ennen teknisiä muutoksia kannattaa ottaa sivustosta varmuuskopio.

Google Analytics 4:ssä käytetään Measurement ID -mittaustunnusta. Käyttöönotossa luodaan GA4-omaisuus, määritetään sivustolle mittaustunnus, asennetaan tunniste ja tarkistetaan, että dataa kertyy oikein.

Pelkkä työkalun asentaminen ei kuitenkaan vielä tee mittaamisesta hyödyllistä. Ensin kannattaa päättää, mitä sivustolla halutaan saada aikaan ja mitä tapahtumia onnistumisena pidetään.

Lue lisää Google Ads -konversioseurannasta

Kävijäseuranta ilman evästebanneria

Google Analytics ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto. Analytiikkatyökalua valittaessa kannattaa huomioida sekä tarvittavat ominaisuudet että tietosuoja.

Yksi vaihtoehto on evästeetön analytiikka, kuten Plausible Analytics. Sen etuna on yksinkertaisuus: palvelu keskittyy olennaisiin tietoihin, kuten kävijämääriin, suosituimpiin sivuihin ja liikenteen lähteisiin.

Evästeettömyys voi tietyissä toteutuksissa mahdollistaa analytiikan ilman perinteistä analytiikkaevästeiden suostumusbanneria.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki evästeettömät ratkaisut olisivat automaattisesti kaikissa tilanteissa tietosuojan kannalta ongelmattomia tai ongelmattomia ilman erillistä arviointia. Toteutus, asetukset ja käyttötapa ratkaisevat.

GA4 puolestaan tarjoaa laajemmat analytiikkaominaisuudet. Valinta kannattaa tehdä sen perusteella, mitä sivustosta todella halutaan mitata.

Mitä mitata kävijämäärän lisäksi?

Verkkosivujen kävijämäärä kertoo tavoittavuudesta, mutta ei yksin sitä, tuottaako sivusto liiketoiminnallista arvoa.

Seuraa ainakin näitä:

• Konversiot: yhteydenotot, puhelut, ostot ja uutiskirjeen tilaukset.
• Konversioprosentti: kuinka suuri osa kävijöistä tekee halutun toimenpiteen.
• Liikenteen lähteet: mistä kanavista kävijät tulevat ja mitkä kanavat tuottavat tuloksia.
• Kävijäpolut: mitä sivuja käyttäjät katsovat ja missä vaiheessa he poistuvat.
• Google Search Console: hakunäyttökerrat, klikkaukset ja klikkausprosentti.
• Sivuston käyttökokemus: latausnopeus, mobiilikäytettävyys ja tiedon löydettävyys.

Esimerkiksi 1 000 kävijää ja 20 yhteydenottoa tarkoittaa kahden prosentin konversioastetta. Näin liikenteen määrä voidaan erottaa siitä, kuinka paljon arvoa liikenne tuottaa.

Näin teet sivustosta tekoälylle helposti löydettävän

Tekoälyhaun yleistyminen ei tarkoita, että verkkosivuston voisi unohtaa. Päinvastoin: oma sivusto on edelleen yrityksen hallitsema tietolähde.

Sisällön kannattaa olla laadukasta, selkeästi jäsenneltyä ja aidosti hyödyllistä. Kerro yksiselitteisesti, mitä yritys tekee, kenelle palvelut on tarkoitettu, missä niitä tarjotaan ja mitä ne maksavat silloin, kun hinnan kertominen on mahdollista.

Tekoälylle ja hakukoneille kannattaa tarjota selkeitä vastauksia, konkreettisia esimerkkejä, asiantuntijanäkemyksiä ja yrityksen omaa kokemusta. Geneerinen sisältö on vaikeampi tapa erottautua kuin sisältö, joka tarjoaa alkuperäistä tietoa ja omaa näkökulmaa.

Myös tekninen laatu, saavutettavuus, selkeä sisältö ja hakukoneoptimointi ovat edelleen tärkeitä.

Tavoitteena ei ole tehdä sivustoa ”tekoälylle”, vaan tehdä siitä mahdollisimman hyödyllinen sekä ihmisille että palveluille, jotka etsivät ja tulkitsevat verkossa olevaa tietoa.

Näkyvyys ei enää tarkoita pelkkää kävijämäärää

Verkkosivujen kävijämäärä ei ole ainoa mittari, jonka perusteella sivuston onnistumista kannattaa arvioida.

Kun liikenne laskee, selvitä ensin analytiikan avulla, mistä muutos johtuu ja vaikuttaako se liiketoimintaan. Seuraa kävijämäärän rinnalla erityisesti konversioita, liikenteen laatua, liikenteen lähteitä ja asiakkaiden tekemiä toimenpiteitä.

Huolehdi samalla siitä, että sivuston sisältö on laadukasta, selkeää ja helposti tulkittavaa sekä ihmisille että hakukoneille ja tekoälypalveluille.

Pienempi kävijämäärä ei automaattisesti tarkoita heikompaa tulosta. Olennaisempaa on, löytävätkö oikeat ihmiset sivustolle ja syntyykö käynneistä liiketoiminnallista arvoa.

Varaa lyhyt tapaaminen kanssani – lupaan, että saat keskustelusta konkreettisia oivalluksia ja ymmärrät paremmin, miten voit hyödyntää sekä tekoälyoptimointia että hakukoneoptimointia liiketoiminnassasi:

Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

• GEO-optimointi: Mitä se on ja miten siinä onnistutaan?
• Google Analytics kävijäseuranta: mistä kävijät oikeasti tulevat?
• GEO vai SEO – kumpi ratkaisee näkyvyytesi tulevaisuudessa?
• KPI-mittarit yrityksen kasvun tukena – Tehoa päätöksentekoon
• Verkkosivuston analytiikka: mitä mitata ja millä työkaluilla